Reifer Oy, hiilijalanjälki

Reifer Oy on sitoutunut ympäristölupauksessaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Osana tätä halusimme selvittää toimintamme vaikutuksen ympäristöön hiilijalanjäljen perusteella, eli kuinka paljon toiminnastamme syntyy kasvihuonekaasuja ilmastoon.

Hiilijalanjälki (CO2ekv) muodostuu yrityksissä pääosin liikkumisesta ja tavaroiden kuljettamisesta, energiankäytöstä ja jätteen määrästä. Laskimme omaa hiilijalanjälkeä näillä perusteilla. Laskelmassa emme huomioineet valmistukseen käytettävien materiaalien kuormitusta, koska voisi ajatella tuotteiden valmistettavan, jos ei meillä, niin jossain kuitenkin.

Keskimääräiseksi työmatkaksi arvioimme 20 kilometriä ja suurin osa kulkee tuon matkan henkilöautolla yksin. Tällöin vuositasolla ajokilometrejä syntyy noin 375 tuhatta kilometriä, joka vastaa arviolta noin 40.000 kiloa CO2 -kaasua.

Kuljetamme omalla pakettiautolla tavaraa noin 5000 kilometriä vuodessa. Tästä syntyy kaasupäästöä noin 500 kiloa vuodessa.

Meille tulevaa ja lähtevää kappaletavaraa kuljetetaan maanteitse vuositasolla noin 440 tonnia. Tästä syntyisi karkeasti arvioiden 7.300 kiloa kasvihuonekaasuja.

Sähköä käytämme valaistukseen, koneiden tehoksi ja lämmitykseen sekä jäähdytykseen. Sähkönkulutuksemme kaikkiaan on ollut noin 750 MWh. Tämän hiilijalanjälki olisi normaalisähköllä 123.000 kiloa, mutta Reifer hankkii sähkön 100 % uusiutuvalla vesi- ja tuulienergialla tuotettuna, joten päästöjä tästä 0 kiloa.

Lämmitysenergiana Reiferillä on sähkön lisäksi nestekaasu ja polttoöljy. Nestekaasu on valittu Hallitien toimipisteeseen jauhemaalaamon vuoksi. Jauhemaalauksen polttovaihe tehdään kammiossa, joka lämpenee 200 C asteeseen nestekaasulla. Samalla nestekaasulla lämmitetään myös vesikiertoinen lattia- ja ilmalämmitysjärjestelmä. Sepäntien toimipisteessä lämmitysmuotona on öljylämmitys, jota täydennetään vesi-ilmalämpöpumpuin. Vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä ei toimi kohteessa kovinkaan hyvin, joten öljylämmitys on pääsääntöinen lämmitysmuoto. Yhteensä nestekaasua ja polttoöljyä kuluu lämmitykseen noin 55.000 kiloa vuodessa eli kasvihuonepäästöjä syntyy 108.000 kiloa.

Kesäkuumalla toimisto- ja sosiaalitiloja jäähdytetään ilmalämpöpumpuin, joiden energiamuotona on sähkö. Tästä ei synny kasvihuonepäästöjä.

Jätteiden käsittelyjen (jätemäärä kaikkiaan noin 45 t/vuosi) päästöksi arvioimme 27.000 kiloa vuodessa ja kuljetusten päästöksi 13.000 kiloa vuodessa, jossa luvussa on mukana myös metallikierrätyksen kuljetukset.

Yhteensä toimintamme hiilijalanjälki on noin 200 tuhatta kiloa CO2ekv.

Hiilijalanjäljen suuruus perustuu paljon oletuksiin ja on parhaimmillaankin vain suuntaa antava. Arvioinnissa on käytetty useita eri laskureita, joita on paljon saatavilla netissä. Kuitenkin tarkkaa lukua tärkeämpää on tiedostaa suuruusluokka ja vaikutusmahdollisuudet.

Meillä suurin osa hiilijalanjäljestä tulee lämmitykseen ja liikkumiseen käytetyistä uusiutumattomista, fossiilisista polttoaineista. Voisimmeko vähentää niiden käyttöä tilojen lämpötehokkuutta parantamalla tai lämpötilaa laskemalla? Entä voisimmeko tehdä enemmän etätöitä tai suosia kimppakyytejä liikkumisen vähentämiseksi. Hyviä kysymyksiä, joiden kautta pohtimalla saamme varmasti jatkossa huomioitua ja vähennettyä hiilijalanjälkeämme.