Vuonna 2020 hankimme terästä raaka-aineeksi noin miljoonalla eurolla. Tässä määrässä on mukana levyt, putket, tangot ja latat. Levymateriaalin osuus näistä hankinnoista oli noin 80 %.

Kaikkea hankkimaamme materiaalia emme tietenkään pysty hyödyntämään suoraan tuotannossamme, vaan osa materiaalista päätyy hukan ja pieni osa jopa susituksen kautta metalliromuksi. Romuksi päätyvä määrä on keskimäärin vajaa neljännes hankitusta materiaalista.

Pystyisimmekö käyttämään materiaalin tehokkaammin hyödyksemme? Jos ajatellaan, että tuottaisimme pelkästään pyöreitä levykiekkoja leikkaamalla suorakaiteen muotoisista levyistä, olisi teoreettinen hukkamme 21,46 %. Toisaalta tiedämme kokemusperäisesti nestaavamme leikkeitä mahdollisuuksien mukaan sisäkkäin ja limittäin. Lisäksi pyrimme hyödyntämään leikepalat tehokkaasti palahallinnan ja ohuissa levyissä palahyllyjen avulla. Täten tuota 21,46 %:n hukkaa voisi pitää alihankkijalle tavoiteltavan hukan maksimimääränä. Hukkaa aiheuttaa lisäksi se, että nestimme ovat yleisesti ottaen pieniä, varsinkin ohuilla levyillä leikkaamme materiaalista vain muutaman osan kerrallaan ja vaihdamme levyä usein, jopa niin, että leikkaamme samaa materiaalia useasti päivässä. Ajatuksena on välttää turhaa osien varastointia lean -periaatteiden mukaisesti. Toisaalta tämä estää levyjen tehokasta käyttöä.

Raaka-aineiden tehoton käyttö aiheuttaa lisääntyvän romun myötä välillisiä kustannuksia raaka-aineen hintaan ja tehtaan sisäiseen logistiikkaan. Kaikki ylimääräiset kustannukset syövät kilpailukykyämme.

Syntyvän metalliromun pyrimme kierrättämään ja lajittelemaan tehokkaasti. Tuotantotiloissa on kippilavat pienemmille palasille, jolloin lajittelu on helppoa. Leikkaamisesta ylijäävät levyrangat viedään pihalla oleviin romulavoihin, samoin kuin kippilavat ja erikseen määrätyt hukkapalat. Pihalla olevat lavat ovat kumppanimme lavoja, joka myös huolehtii niiden säännönmukaisesta tyhjennyksestä.

Metallijakeita meillä on useampia. Materiaaleittain jaamme jakeet alumiini, ruostumaton, haponkestävä. lyijy ja teräs. Teräsjakeet jaamme vielä erikseen ohueen peltiin ja polttoleikkauspaloihin sekä koneistuslastuun.

Vaikka romuksi päätyvä metalli kierrätetään, aiheutuu kierrätyksestä ympäristökuormitusta lisääntyneistä liikenteen päästöistä ja kierrätysmetallin käsittelyyn kuluvan energian vuoksi. Lisäksi tulee huomioida jalompien teräksien ja lyijyn mukana kulkeutuva hienojakoisten, haitallisten ainesosien päätyminen luontoon turhan käsittelyn seurauksena.

Viime vuosina meiltä eniten metalliromuksi on päätynyt terästä, kaikkia jakeita yhteensä noin 200 tonnia vuodessa. Ruostumatonta ja haponkestävää jaetta on ollut 40 tonnia vuodessa, alumiinia 6-7 tonnia vuodessa ja lyijyä joitakin tonneja.

Pyrimme jatkossa pienentämään romuksi päätyvän metallin määrää kehittämällä leikkaustyövaiheen ohjausta ja hankkimalla enemmän jatkojalostettuja, esimerkiksi määrämittaisia, putki- ja levyaihioita.