Joulukuussa vietettiin Reiferin pikkujouluja sekä 25-vuotisjuhlaa Mikkelissä. Jääkiekon ja ruokailun yhteydessä muistettiin myös ansiomerkillä, kelloilla ja lahjakorteilla pitkäaikaisia työntekijöitä.

Teemu Palvimolle luovutettiin Keskuskauppa hopeinen ansiomerkki 20 vuotta jatkuneesta työsuhteesta. Teemu toimii tällä hetkellä kokoonpano-osastolla kymppinä.

Kyösti Särkälle ja Kimmo Salolle luovutettiin 10 vuoden työsuhteesta muistoksi kellot ja lahjakortit. Kyösti on kulkenut Reiferin vaiherikasta urapolkua peittaamosta nykyiseen tehtäväänsä Hallitien tuotantopäälliköksi. Kimmo on puolestaan vastannut maalaamon ja pintakäsittelyn laadukkaasta työstä koko työuransa ajan.

Samalla luovutettiin edellisille omistajille Lassi ja Ville Otraselle Reiferin muistolahjat ja toivoteltiin onnea uuteen elämänvaiheeseen.

Reifer kiittää kaikkia osallistuneita mukavasta tapahtumasta ja onnittelee vielä kertaalleen palkittuja työntekijöitään.

Kuluvan vuoden 2022 viimeiset päivät ovat käsillä, ja halusin muutamalla sanalla kertoa menneestä ja ajatuksistani tulevaisuuden osalta.

Aluksi haluan kiittää kaikkia asiakkaitamme, toimittajiamme ja muita sidosryhmiä sekä erityisesti henkilökuntaamme kuluneesta vuodesta. Kulunut vuosi on ollut Reiferin historiassa muutosten vuosi, ja itse pääsin kyytiin liikkuvaan junaan kesäkuun alussa. Edelliset omistajat Ville ja Lassi Otranen olivat kuitenkin luoneet erinomaiset puitteet ja organisaation tarttuessani uusiin haasteisiin. Haluan vielä kerran sanoa heille suuret kiitokset kuluneista kuukausista ja menestystä uuden äärelle.

Loppukesästä rekrytoimme paljon uusia metallialan ammattilaisia erilaisia kanavia ja palveluja käyttäen. Viimeistään silloin kirkastui myös itselleni, miten paljon Suomesta puuttuu tälläkin hetkellä paljon osaavia käsiä metallitöiden parista. Ennakkoluulottomasti ja uusia mahdollisuuksia etsien nämäkin haasteet onnistuttiin kuitenkin ratkaisemaan.

Loppuvuosi on ollut koko henkilöstöllä työn täyteistä aikaa. Ilmassa leijuvat harmaat tai jopa tummat pilvet eivät ole onneksemme vielä merkittävästi varjostaneet Kangasniemeä, mutta toki seuraamme asiakkaidemme markkinatilanteen muutoksia herkeämättä. Liikevaihdollisesti kulunut vuosi tulee olemaan Reiferin historia suurin. Siitä suuri kiitos kuuluu osaavalla ja motivoituneelle henkilökunnalle.

Vuoteen 2023 lähdemme luottavaisin mielin, mutta samalla nöyrinä asiakkaidemme tarpeita kuunnelleen. Teimme asiakaskyselyn loppuvuodesta, ja vastauksissa korostui juuri henkilökohtaisen kanssakäymisen merkitys asiakassuhteiden jatkuvuuden ylläpitämiseksi. Korona-aikaan yleistynyt etätapaamisten ”kulttuuri” on jäänyt monissa organisaatioissa uudeksi normaaliksi, ja paikan päällä tapahtuvat kohtaamiset ovat unohtuneet. Uuden vuoden lupauksemme on jalkautua enemmän asiakkaidemme pariin kaikissa työtehtävissä. Haluamme oppia lisää ja nähdä myös omin silmin asiakkaidemme liiketoimintaa. Saman aikaisesti tulemme myös lisäämään henkilöstöä erityisesti asiakasrajapinnassa.

Toivotan kaikille Hyvää ja menestyksellistä uutta vuotta 2023

Santtu Keto

Toimitusjohtaja

Pääsimme kokeilemaan koettamiamme keinoja tuotannon kehittämiseksi lähes koskemattomaan maaperään. Kun hankimme omistukseemme konepajan, joka oli toiminut tietyllä tavalla jo useamman vuoden ja ilman aktiivista kehitysotetta, oli odotukset kehittämiselle jonkinlaiset ja kysymyksiäkin paljon. Kuinka nopeasti saamme muutosta aikaan? Kuinka työntekijät asiaan suhtautuvat?

Konepajan lähtötilanne oli se, että toiminta oli ollut vakaata yli vuosikymmenen. Aktiivista kehittämisotetta ei ollut ollut, vaan tuotannossa oli keskitytty tilausten eteenpäin viemiseen ja asiakastoiveiden täyttämiseen. Tämä näkyi työympäristön rapautumisena ja muun muassa työpisteisiin kertyneiden tavaroiden suurena määränä. Myös käytöstä poistuneet koneet veivät lattiatilaa.

Ensimmäisinä toimina kerroimme työntekijöille Lean -toiminnan periaatteista sekä tulevasta 5S -käyttöönotosta ja sen aikatauluista. Monelle Lean ja 5S on ainakin terminä tuttu, mutta kaikki eivät ole päässeet aikaisemman työuran aikana oppeja missään kokeilemaan tai soveltamaan. Vastaanotto oli hiljaisen myöntyväinen, mutta aavistuksen varautunut. Kellään ei ole toki mitään työpisteiden kehittämistä vastaan, mutta aikaisemmat kokemukset ja tiedon puute saattavat aiheuttaa jonkinlaista varautumista siihen, että joku tai jokin oppi tulee muuttamaan tutuksi tulleen työpisteen järjestystä tai tuttua toimintatapaa.

Näkyvästi toimet alkoivat ylimääräisen roinan uloskantamisella hallista. Tässä yhteydessä saadaan paljon aikaan, kun tartutaan ensin isoimpiin, turhiin koneisiin ja hävitetään ne ensin. Sen jälkeen on helpompi käydä kunkin työpisteen mahdolliset roinat lävitse ja poistaa ne työpisteestä. Työpisteen raivaamisessa kannattaa käyttää mahdollisesti työpisteen ulkopuolista henkilöä lajittelemisessa. Kaikki työpisteeseen kuulumaton tavara pois, ja laitetaan epävarmoihin luettavat tavarat esim. lavalle, josta ne on helpompi lajitella tarpeellisiin ja tarpeettomiin.

Kun työpiste on saatu tyhjennettyä, on aika laittaa tavarat paikalleen. Tässä kannattaa antaa tekijöille melko vapaat kädet. Paras tulos saadaan, kun työpisteissä työtä tekevät saavat itse sijoittaa tarvitsemansa työkalut esille. Standardisointia toki kannattaa käyttää, esimerkiksi hitsaajat suunnittelevat itse työkalujen yhtenäisen esillepanon työpisteissään. Yhteisille työkaluillekin on samalla luotava säilytyskäytännöt.

5S:n kolmas S, siivous tulee tehtyä tässä yhteydessä aivan kuin itsestään. Siistiin työpisteeseen on miellyttävä alkaa rakentamaan aikaisempaa viihtyisämpää ja tehokkaampaa työpistettä.

Standardisointi (neljäs S) vaatii jonkin verran sitten aikaa. Tässä hyvänä käytäntönä olisi antaa työntekijöiden itse päättää tuotantotilojen osalta esimerkiksi 5S -vastuualueet ja niille vastuuhenkilöt. Työnjohdon ja johdon tehtäväksi jää sitten toteuttaa selkeät ohjeistukset ja kuittauskäytännöt, jotta varmistutaan siitä, että rutiinit ovat toimivat ja niiden toteutumista voidaan seurata.

Viimeisen S:n, jonka miellämme sitoutumiseksi, tulee osoittaa yrityksen sitoutumista joka tasolla 5S:n noudattamiseen. Sekä johdon, välijohdon ja työntekijöiden tulee osata 5S perusteet ja käyttää niitä luovasti työssään. Kaikkien tulee olla yhtä mieltä siitä, että tämä on se työkalu, jolla työpisteiden kehitystä tehdään. Pikavoittoja ei ole luvassa kuin ihan aluksi, mutta pienin askelin kerrallaan työpisteet saadaan viihtyisämmiksi, turvallisimmiksi ja tehokkaammiksi.

Miten käyttöönotto meillä sujui? Aikaa kului ja kuluu ennakoitua enemmän. On normaalia, että fokus keskittyy normaaliin tuotantoon, ja aikaa jää vähemmän kehittämiseen. Ratkaisimme asian varaamalla tuotantokalentereista tilaa riittävän kauaksi tulevaisuuteen. Kahdella puolikkaalla päivällä 5S -toimiin saatiin jo paljon näkyvää aikaan.

Henkilöstö tulee kouluttaa. Mieluummin monta lyhyttä tietoiskua, kuin yksi pitkä luento. Asiat eivät ole vaikeita, mutta suunnittelu ja siihen liittyvä vastuunjakaminen voivat olla tuotannon väelle uutta.

Johdon tulee osoittaa jatkuvasti sitoutuneisuutta. 5S -asioita tulee käsitellä viikoittain, tulee kiinnittää huomiota onnistumisiin ja ohjata mielenkiintoa parannusta vaativiin kohtiin.

Henkilöstö voi aluksi kokea 5S toiminnan irrallisena muusta toiminnasta, mutta sitkeällä toistolla 5S rutiinit muuttuvat osaksi normaalia työnkuvaa, ja työntekijä saa selkeät työkalut omaan työhönsä ja työpisteensä kehittämiseen.

Ainakin meillä 5S toiminta vuosien jälkeen on osoittanut tehokkuutensa sekä viihtyisyyden ja turvallisuuden parantajana sekä myös samalla tuottavuuden parantajana.

Reiferillä työnantaja lisäsi vuoden alussa palkkausperusteisiin terveelliset elämäntavat. Tämä sinänsä pieni muutos olemassa olevien palkanmuodostusten perusteisiin herätti tietenkin suurta ihmetystä työntekijäpuolella ja asiasta tehtiin ehkä osaansa suurempi. Mutta toisaalta se herätti pohtimaan terveellisen elämisen merkitystä työelämässä.

Palkanmuodostuminen on teknologiateollisuudessa ollut työehtosopimuksen mukaan tarkoin määrättyä. Reiferillä noudatetaan palkkausjärjestelmässä sopimuksen mukaista rakennetta, jossa suurin osa aikapalkasta muodostuu työn vaativuuden mukaisesti, pienempi osa henkilökohtaisista ominaisuuksista ja loppuosa tasauslisästä ja kannustinpalkkioista. Nyt työnantajan tekemä tekstilisäys henkilökohtaiseen palkanosaan – tai tarkemmin sen yhteen osatekijään, työtulokseen, sai ansaitun huomion.

Henkilökohtaisen työtuloksen perusteella on palkasta määräytynyt noin 3–10 % osuus. Tekstiperusteissa työtuloksen arvioinnissa on käytetty henkilökohtaista tuottavuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Nyt tekstiin lisättiin terveelliset elämäntavat yhtenä vaikuttavana tekijänä.

Saako terveellisiä elämäntapoja käyttää palkanmuodostuksen perusteena? Vai onko elämäntapa sellainen henkilöön liittyvä syy, jonka mukaan palkka ei saisi pieneltäkään osin määräytyä vaan kyse on tällöin syrjinnästä?

Terveelliset elämäntavat ovat seikka, joihin työnantaja joutuu tahtomattaankin sekaantumaan. Jo lainkin mukaan työnantajan tulee järjestää työntekijöille vähintäänkin lakisääteinen työterveyshuolto, joka sisältää terveydenhoitajan tekemän selvityksen henkilön terveellisistä elämäntavoista. Usein työterveystarkastukset sisältävät myös jonkin verran henkilökohtaista ohjeistusta liikuntaan, ravintoon ja terveyttä vahingoittavien ainesosien välttämiseen.

Toisaalta työnantaja on voinut kannustaa työntekijöitään liikkumaan taikka muutoin ohjaamaan terveellisiin elämäntapoihin. Esimerkiksi Reiferillä on työnantaja korvannut tupakoinnin lopettamista yrittäville nikotiinikorvaustuotteita.

Yhden näkökulman mukaan työntekijän vapaa-ajalla tekemät asiat ja ratkaisut eivät kuulu työnantajalle millään muotoa. Näin varmasti pitääkin olla. On terveellistä vetää selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille – tämän onneksi konepajatyössä pystyy tekemään helpostikin.

Onko terveellisiä elämäntapoja noudattava henkilö arvokkaampi työntekijä työnantajalle kuin niitä noudattamatta elävä henkilö? Liikunnan määrän osalta on vaikea sanoa. Paljon liikkuvalle ja aktiivisesti harrastavalle henkilölle sattuu myös paljon tapaturmia vapaa-ajalla, joista johtuu poissaoloja. Ruokavaliostaan tarkka henkilö voi olla lihaskunnoltaan huonommassa asemassa kuin runsaasti ylipainoa omaava henkilö. Huono lihaskunto taas aiheuttaa tukielinsairauksia töissä, joissa liikkumisen tarve on vähäistä. Tupakointi taas aiheuttaa työpaikalla työsuorituksen menetystä, turhia palkkakustannuksia ja hajuhaittaa. Alkoholin ja muiden huumausaineiden kohtuullinen, lyhytaikainen käyttö taas ei näy lainkaan työpaikalla, mikäli ne tapahtuvat selkeästi omalla ajalla.

Terveellisiä elämäntapoja korostamalla työnantaja halusi osaltaan korostaa elämäntapojen vaikutusta ihmisen suoriutumiseen ja jaksamiseen pitkän työuran aikana sekä osaltaan herättää edes jonkun pohtimaan omien päivittäisten elämäntapoihin liittyvien ratkaisujen vaikutusta omaan terveyteensä. Vaikutusta palkkaan ei ole tutkittu, vaan esimiehet ovat tehneet omat alaisarvionsa itsenäisesti ja perustelematta yksittäisiä ratkaisuja. Toki terveelliset elämäntavat ovat voineet jollain työntekijällä vaikuttaa henkilökohtaiseen pisteytykseen.

Entäpä ratkaisut rekrytoinnin yhteydessä? Harkittaessa palkkausta kahden saman pätevyyden ja saman ikäisen henkilön välillä, tulisiko työnantajan valita kasvoiltaan harmaa ja pyöreähkö hakija vai pitkänmatkanjuoksijan oloinen hakija?

Palataksemme tuohon alkuperäiseen kysymykseen, tulisiko terveellisten elämäntapojen olla osin palkkausperusteena vai ei, ei liene tyhjentävää vastausta. Toisaalta pitää kunnioittaa työntekijän oikeutta yksityisyyteen ja toisaalta pohtia sitä, kenen vastuulla on ohjaaminen terveellisten elämäntapojen suuntaan. Vai kannattaako koko terveellisiä elämäntapoja tarkastella osana työelämää? Eikö terveyden kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdä kokonaan muulloin kuin työajalla?

Reifer Oy on sitoutunut ympäristölupauksessaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Osana tätä halusimme selvittää toimintamme vaikutuksen ympäristöön hiilijalanjäljen perusteella, eli kuinka paljon toiminnastamme syntyy kasvihuonekaasuja ilmastoon.

Hiilijalanjälki (CO₂ekv) muodostuu yrityksissä pääosin liikkumisesta ja tavaroiden kuljettamisesta, energiankäytöstä ja jätteen määrästä. Laskimme omaa hiilijalanjälkeä näillä perusteilla. Laskelmassa emme huomioineet valmistukseen käytettävien materiaalien kuormitusta, koska voisi ajatella tuotteiden valmistettavan, jos ei meillä, niin jossain kuitenkin.

Keskimääräiseksi työmatkaksi arvioimme 20 kilometriä ja suurin osa kulkee tuon matkan henkilöautolla yksin. Tällöin vuositasolla ajokilometrejä syntyy noin 375 tuhatta kilometriä, joka vastaa arviolta noin 40.000 kiloa CO2 -kaasua.

Kuljetamme omalla pakettiautolla tavaraa noin 5000 kilometriä vuodessa. Tästä syntyy kaasupäästöä noin 500 kiloa vuodessa.

Meille tulevaa ja lähtevää kappaletavaraa kuljetetaan maanteitse vuositasolla noin 440 tonnia. Tästä syntyisi karkeasti arvioiden 7.300 kiloa kasvihuonekaasuja.

Sähköä käytämme valaistukseen, koneiden tehoksi ja lämmitykseen sekä jäähdytykseen. Sähkönkulutuksemme kaikkiaan on ollut noin 750 MWh. Tämän hiilijalanjälki olisi normaalisähköllä 123.000 kiloa, mutta Reifer hankkii sähkön 100 % uusiutuvalla vesi- ja tuulienergialla tuotettuna, joten päästöjä tästä 0 kiloa.

Lämmitysenergiana Reiferillä on sähkön lisäksi nestekaasu ja polttoöljy. Nestekaasu on valittu Hallitien toimipisteeseen jauhemaalaamon vuoksi. Jauhemaalauksen polttovaihe tehdään kammiossa, joka lämpenee 200 C asteeseen nestekaasulla. Samalla nestekaasulla lämmitetään myös vesikiertoinen lattia- ja ilmalämmitysjärjestelmä. Sepäntien toimipisteessä lämmitysmuotona on öljylämmitys, jota täydennetään vesi-ilmalämpöpumpuin. Vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä ei toimi kohteessa kovinkaan hyvin, joten öljylämmitys on pääsääntöinen lämmitysmuoto. Yhteensä nestekaasua ja polttoöljyä kuluu lämmitykseen noin 55.000 kiloa vuodessa eli kasvihuonepäästöjä syntyy 108.000 kiloa.

Kesäkuumalla toimisto- ja sosiaalitiloja jäähdytetään ilmalämpöpumpuin, joiden energiamuotona on sähkö. Tästä ei synny kasvihuonepäästöjä.

Jätteiden käsittelyjen (jätemäärä kaikkiaan noin 45 t/vuosi) päästöksi arvioimme 27.000 kiloa vuodessa ja kuljetusten päästöksi 13.000 kiloa vuodessa, jossa luvussa on mukana myös metallikierrätyksen kuljetukset.

Yhteensä toimintamme hiilijalanjälki on noin 200 tuhatta kiloa CO₂ekv.

Hiilijalanjäljen suuruus perustuu paljon oletuksiin ja on parhaimmillaankin vain suuntaa antava. Arvioinnissa on käytetty useita eri laskureita, joita on paljon saatavilla netissä. Kuitenkin tarkkaa lukua tärkeämpää on tiedostaa suuruusluokka ja vaikutusmahdollisuudet.

Meillä suurin osa hiilijalanjäljestä tulee lämmitykseen ja liikkumiseen käytetyistä uusiutumattomista, fossiilisista polttoaineista. Voisimmeko vähentää niiden käyttöä tilojen lämpötehokkuutta parantamalla tai lämpötilaa laskemalla? Entä voisimmeko tehdä enemmän etätöitä tai suosia kimppakyytejä liikkumisen vähentämiseksi. Hyviä kysymyksiä, joiden kautta pohtimalla saamme varmasti jatkossa huomioitua ja vähennettyä hiilijalanjälkeämme.

Vuonna 2020 hankimme terästä raaka-aineeksi noin miljoonalla eurolla. Tässä määrässä on mukana levyt, putket, tangot ja latat. Levymateriaalin osuus näistä hankinnoista oli noin 80 %.

Kaikkea hankkimaamme materiaalia emme tietenkään pysty hyödyntämään suoraan tuotannossamme, vaan osa materiaalista päätyy hukan ja pieni osa jopa susituksen kautta metalliromuksi. Romuksi päätyvä määrä on keskimäärin vajaa neljännes hankitusta materiaalista.

Pystyisimmekö käyttämään materiaalin tehokkaammin hyödyksemme? Jos ajatellaan, että tuottaisimme pelkästään pyöreitä levykiekkoja leikkaamalla suorakaiteen muotoisista levyistä, olisi teoreettinen hukkamme 21,46 %. Toisaalta tiedämme kokemusperäisesti nestaavamme leikkeitä mahdollisuuksien mukaan sisäkkäin ja limittäin. Lisäksi pyrimme hyödyntämään leikepalat tehokkaasti palahallinnan ja ohuissa levyissä palahyllyjen avulla. Täten tuota 21,46 %:n hukkaa voisi pitää alihankkijalle tavoiteltavan hukan maksimimääränä. Hukkaa aiheuttaa lisäksi se, että nestimme ovat yleisesti ottaen pieniä, varsinkin ohuilla levyillä leikkaamme materiaalista vain muutaman osan kerrallaan ja vaihdamme levyä usein, jopa niin, että leikkaamme samaa materiaalia useasti päivässä. Ajatuksena on välttää turhaa osien varastointia lean -periaatteiden mukaisesti. Toisaalta tämä estää levyjen tehokasta käyttöä.

Raaka-aineiden tehoton käyttö aiheuttaa lisääntyvän romun myötä välillisiä kustannuksia raaka-aineen hintaan ja tehtaan sisäiseen logistiikkaan. Kaikki ylimääräiset kustannukset syövät kilpailukykyämme.

Syntyvän metalliromun pyrimme kierrättämään ja lajittelemaan tehokkaasti. Tuotantotiloissa on kippilavat pienemmille palasille, jolloin lajittelu on helppoa. Leikkaamisesta ylijäävät levyrangat viedään pihalla oleviin romulavoihin, samoin kuin kippilavat ja erikseen määrätyt hukkapalat. Pihalla olevat lavat ovat kumppanimme lavoja, joka myös huolehtii niiden säännönmukaisesta tyhjennyksestä.

Metallijakeita meillä on useampia. Materiaaleittain jaamme jakeet alumiini, ruostumaton, haponkestävä. lyijy ja teräs. Teräsjakeet jaamme vielä erikseen ohueen peltiin ja polttoleikkauspaloihin sekä koneistuslastuun.

Vaikka romuksi päätyvä metalli kierrätetään, aiheutuu kierrätyksestä ympäristökuormitusta lisääntyneistä liikenteen päästöistä ja kierrätysmetallin käsittelyyn kuluvan energian vuoksi. Lisäksi tulee huomioida jalompien teräksien ja lyijyn mukana kulkeutuva hienojakoisten, haitallisten ainesosien päätyminen luontoon turhan käsittelyn seurauksena.

Viime vuosina meiltä eniten metalliromuksi on päätynyt terästä, kaikkia jakeita yhteensä noin 200 tonnia vuodessa. Ruostumatonta ja haponkestävää jaetta on ollut 40 tonnia vuodessa, alumiinia 6-7 tonnia vuodessa ja lyijyä joitakin tonneja.

Pyrimme jatkossa pienentämään romuksi päätyvän metallin määrää kehittämällä leikkaustyövaiheen ohjausta ja hankkimalla enemmän jatkojalostettuja, esimerkiksi määrämittaisia, putki- ja levyaihioita.

Kävimme vuoden 2020 aika haastattelemalla läpi koko henkilökunnan ja pyysimme siinä sekä kehitysideoita että arvioita siitä, miksi Reiferille kannattaisi hakeutua töihin.

Ylipäätänsä metalliteollisuudella saattaa yhä edelleen olla huono kaiku työuraa harkitseville. Työ mielletään likaiseksi ja raskaaksi. Varmasti tällaistakin työtä metallin parista yhä löytyy, mutta parhaimmillaan työ teollisuudessa on teknistä, siistiä ja ammattitaitoa vaativaa. Varsinkin Suomesta maailmalle vietävien laitteiden tulee olla niin suunnittelultaan kuin tekniseltä toteutukseltaan huippuluokkaa.

Tehtyjen haastatteluiden avulla nousi esille muutama seikka, joiden avulla Reifer erottuu edukseen vertailtaessa alan työnantajia.

Ensinnäkin työilmapiiriä ja yhteishenkeä työntekijöiden kesken tuotiin esille lähes kaikkien suusta. Työkaverit ovat sellaisia kuin työkaverit parhaimmillaan ovat; työkavereiden eroavaisuudet ammattitaidossa tukevat toisiaan ja apua saa aina pyydettäessä. Työ sujuu hyvässä porukassa joutuisasti huumoria tai pientä pilkettä silmäkulmassa unohtamatta.

Työn organisointi toimii kohtuullisen hyvin. Tekemisessä on selkeä tarkoitus ja kaikesta huokuu se, että toimiston päässä on ainakin jonkin verran asioita yritetty miettiä ja aikatauluttaa etukäteen. Vaikka työkuormaa olisi paljonkin, on tekemiseen varattu pääosin sopivasti aikaa, eikä viime hetken aikataulumuutokset ole koko ajan riesana.

Aktiivisen työntekijän esittämiin kysymyksiin löytyy yleensä vastaus nopeasti. Pienessä yrityksessä on totuttu toimimaan joustavasti, eikä mieltä kaivertavat asiat hautaudu organisaation rattaisiin. Mikäli mielessä on kysymys työsuhteeseen, ajankäyttöön tai kehittymismahdollisuuksiin, on näihin yleensä löytynyt vastaus nopeastikin.

Reiferin työnantajamaine Kangasniemellä on hyvä. Yrityksen historiaan kuuluu toki tuotantomäärien supistumistakin, mutta yleensä tekemisen tahti on ollut ennustettava ja muutokset työntekijämäärissä maltillisia. Vuokratyövoimaa on käytetty ennakoiden ruuhka-aikoina, joka on varmistanut sen että omaa henkilökuntaa ei ole ylimitoitettu.

Työaikajärjestelyt toimivat Reiferillä. Käytössä oleva työaikapankki on useiden aikaisempien kokeiluiden lopputuloksena syntynyt järjestelmä. Työaikapankki yhdistettynä suunnitelmalliseen toimintaan antaa sekä tuotannolle tarvittavan rauhan tekemiseen, että työntekijöille mahdollisuuden sovittaa oman henkilökohtaisen elämän tarpeet työn rytmiin. Toki työaikapankilla on myös vaikutusta yrityksen yleiseen kannattavuuteen, kun ylityömäärät pysyvät hallinnassa.

Työaika on Reiferillä järjestetty pääosin päivätyöksi. Yrityksen toiminnan keskiössä ovat joko yksittäiskappaleina tai piensarjoina valmistettavat, paljon manuaalista työtä vaativat kappaleet. Tällaisien kappaleiden valmistuksen automatisointia on vaikea tehdä. Tämän vuoksi työ on suurelta osin ihmisriippuvaista, eikä isoja koneita, joita tulisi tehokkuuden nimissä ajaa maksimituntimäärää vuorokaudessa, ole paljon. Suurin osa reiferiläisistä tekee puhdasta päivätyötä, työajan ollessa aamukuudesta puoli kolmeen. Tällöin oman elämän sovittaminen työn vaatimuksiin on helppoa.

Työympäristö ovat Reiferillä siistit. Tuotantotilojen kehittämisen työkaluina on pidetty 5S -toimintaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Tämä antaa selkeät suuntaviivat tuotannon työpisteiden kehittämiseen siten, että työpisteessä järjestys säilyy sekä työntekijöillä on koko ajan tarvittavat työkalut käytettävissään. Aikaa ei kulu työvälineiden etsimiseen, työnteko siistissä ympäristössä on viihtyisää ja turvallista. 5S -toimintaa ei kuitenkaan ole viety liiallisuuksiin, vaan tässäkin tekemisessä on pidetty järki mukana.

Työn riittävää monipuolisuutta ja vaihtelevuutta mainittiin työviihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. Pienet sarjakoot ja jopa yksittäiskappaleet antavat sopivasti tekemiseen haastetta, eikä samankaltaisten töiden tekemiseen ehdi juurikaan leipääntyä. Lisäksi asiakkaiden runsas määrä tuo töihin vaihtelevuutta, toki samalla oman lisänsä tuovat asiakkaiden erilaiset piirustus- ja dokumentointikäytännöt, jotka vaihtelevat runsaastikin asiakkaiden kesken.

Yrityksen suhtautumista koulutukseen pidettiin myös positiivisena asiana. Pieneksi yritykseksi Reifer on aina halunnut tarjota työntekijöilleen kehittymisen mahdollisuuksia, ja on kannustanut kehittymishaluisia henkilöitä opintielle. Tällä hetkellä on työntekijöistä neljällä oppisopimuskoulutus käynnissä, ja yksi kouluttautuu kurssimuotoisesti hitsausneuvojaksi. Tässä jos, jossa toteutuu yksi yrityksen arvoista, ”Jatkuva oppiminen”.

Vuosi 2020 oli Reiferillä vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta tekemisen vuosi. Saimme kirjata järjestelmäämme kaikkiaan hiukan yli 2000 kappaletta tilauksia, myynnin yhteisarvon ollessa 6,45 miljoonaa euroa. Paljon kiitoksia asiakkaillemme osoitetusta luottamuksesta! 90% myynnistä jakautui 39 asiakkaalle, joten voimme todeta olleemme taas monessa mukana. Liikevaihtoa vuonna 2020 kerrytettiin 5,96 miljoonaa ja keskimääräinen tilauskanta oli 1,18 miljoonaa euroa. Tuloksentekokyvyssä lähestyimme tavoitettamme jääden kuitenkin edellisvuosien tasolle. Pystyimme pitämään kiinni suunnitelluista investoinneistakin.

Myyntiä varten kuuden hengen tiimimme laati 1114 tarjousta, joissa tarjouksien voittoprosentti oli hiukan yli puolet. Tarjouslaskennan lisäksi myyntimme teki jonkin verran uusasiakashankintaa, mutta määrällisesti siinä ei ylletty asetettuihin tavoitteisiin, varsinkin kevään ja syksyn aikana muuttunut tilanne verotti suunniteltuja markkinointitoimenpiteitä.

Tuotannossa kulki lähes 29 tuhatta tuotantotilausta sekä yli 15 tuhatta erilaista nimikettä. Tuotannon suuri vaihtelevuus on siis sekä suuri haaste että myös rikkaus. Se asettaa omat haasteensa tuotannonsuunnittelulle, mutta samalla varmistaa sen, ettei juuri kellään ole kahta samanlaista työpäivää. Lisäksi erilaiset ja uudet nimikkeet tuotannossa pakottavat opiskelemaan jatkuvasti uutta.

Tuotannossamme työskenteli keskimäärin 47 henkeä vuoden aikana, lisäksi työllistimme keskimäärin 1,5 henkeä vuokratyönantajien kautta. Työntekijöiden keski-ikä oli 42 vuotta. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,7 %, missä näkyy se, että korostimme koko vuoden ajan jäämään pienilläkin hengitystieoireilla kotiin. Onneksemme vältyimme suoranaisilta koronan vaivoilta. Etätyötä tehtiin vain työnsuunnittelijoiden toimesta keväällä. Kesätyöpaikkoja emme tarjonneet. Heinäkuussa lomailimme kaikki yhtä aikaa kolmisen viikkoa.

Laadullisissa asioissa keskityimme vuonna 2020 toimitusvarmuutemme parantamiseen. Vuonna 2019 suunnittelutyökaluihin tehtyjen investointien vuoksi oli lupa odottaa merkittäviä edistysaskeleita luvattujen toimitusaikojen pitävyydessä. Toimitusvarmuutemme paranikin koko vuoden ajan tasaisesti ja oli jaksolla 10-12/2020 jo yli 95%. Samaan aikaan tietynlainen kiireen tunne loisti poissaolollaan, joten varmaankin on oikein todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Kiitokset suorituksen loistavasta parantamisesta koko tuotannon väelle. Todettakoon, että ostotilauksia vuonna 2020 tehtiin hieman yli 3000 kappaletta ja toimittajiemme keskimääräinen toimitusvarmuus oli 87%.

Henkilöstön osalta jatkettiin panostuksia viihtyisään ja turvalliseen työympäristöön. Vuoden aikana koko tehtaassa mitattiin meillä ennätyksellinen 5S -pisteytys, 3,3 pistettä, jota voisi kuvailla sanoin ”Selkeästi yli vaaditun minimitason”. Mikä parasta, näyttäisi siltä korkeat 5S pisteet korreloivat työssä viihtyvyyteen ja työn mielekkääksi kokemiseen. Loppukesästä järjestimme myös koko henkilöstölle mahdollisuuden antaa palautetta ja osallistua yhteiseen kehittämiseen haastattelutuokioiden kautta. Haastatteluiden tuloksia pystytään hyödyntämään suoraan tulevien toimenpiteiden suunnittelussa.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2020 jäi mieleen kiitollisuus. Saimme tehdä terveinä töitä kiitettävästi ja pystyimme parantamaan suoritustamme yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Tästä on hyvä suunnata toivottavasti vielä parempaan vuoteen 2021.

Kun hitsaustyötä tehdään ammattimaisesti, tulee kiinnittää erityistä huomiota työntekijän suojaamiseen hitsaustyön vaaroilta. Tämä on työnantajan tehtävä, joskin työntekijät omalla ammattitaidollaan ja aloitteellisuudellaan voivat parantaa työoloja merkittävästikin.

Hitsaustyössä on monenlaisia vaaroja. Hitsauksessa näkyvin haitta on valokaari, jossa esiintyvä uv-valo on haitallista silmille ja iholle. Valokaaren vaikutukselta voi suojautua asianmukaisilla työvaatteilla ja erityisellä silmäsuojauksella, ns. hitsausmaskilla. Lisäksi tulisi huomioida uv-valon haittojen estäminen mahdollisesti muihin tilassa työskenteleviin ihmisiin.

Hitsaustyössä aiheutuva lämpö ja sula tai kuuma metalli aiheuttavat mahdollisia tapaturmavaaroja. Työntekijän täytyy olla tietoinen kuumista pinnoista ja varauduttava mahdollisiin roiskeisiin ja kipinöihin. Suojajalkineet tulee valita olosuhteiden mukaisesti.

Hitsaustyössä vapautuu ilmaan myrkyllisiä kaasuja ja yhdisteitä. Ruostumattomien teräksien hitsauksessa vapautuu kromiyhdisteitä, joiden kulkeutuminen hengitysteihin tulee estää kohdepoistojen lisäksi erityisillä hengityssuojaimilla. Sinkityn teräksen ja alumiinin hitsaaminen ovat yhtä vaarallisia, mikäli kaasuja pääsee kulkeutumaan hengitysteiden kautta elimistöön. Hitsaustyötä säännöllisesti tekevät ihmiset testautetaan virtsakokein vuosittain, jotta mahdolliset altistumiset voitaisiin havaita ajoissa, ennen pysyvien terveyshaittojen ilmaantumista.

Jalometalleja tai alumiinia käsittelevien tulisi pestä kädet huolellisesti ennen ruokailua. Tupakointia tulisi välttää kokonaan ja se on erityisen vaarallista tällaisen hitsaustyön jälkeen.

Hitsaustyö on suurelta osin fyysistä työtä, ja samalla työtä, jossa vaaditaan hyvää lihaskuntoa. Työasennot ovat käsinhitsauksessa usein staattisia, ja saattavat aiheuttaa tukielinrasitusta. Työtä voidaan helpottaa erilaisilla mekaanisilla apuvälineillä, esimerkiksi pyörityskoneilla ja nostopöydillä.

Tehokkaan ja turvallisen hitsausympäristön luominen edellyttää vaarojen ja riskien tunnistamista sekä niihin varautumista. Kohdepoistojen ja suojainten tulee olla kunnossa. Lisäksi työterveyden kanssa tehtävän yhteistyön on toimittava. Ilmaiseksi nämäkään eivät tapahdu, vaan työnantajan tulee varautua syntyviin kustannuksiin huomioimalla ne kustannuslaskelmissa.