Terveelliset elämäntavat palkkausperusteena

Reiferillä työnantaja lisäsi vuoden alussa palkkausperusteisiin terveelliset elämäntavat. Tämä sinänsä pieni muutos olemassa olevien palkanmuodostusten perusteisiin herätti tietenkin suurta ihmetystä työntekijäpuolella ja asiasta tehtiin ehkä osaansa suurempi. Mutta toisaalta se herätti pohtimaan terveellisen elämisen merkitystä työelämässä.

Palkanmuodostuminen on teknologiateollisuudessa ollut työehtosopimuksen mukaan tarkoin määrättyä. Reiferillä noudatetaan palkkausjärjestelmässä sopimuksen mukaista rakennetta, jossa suurin osa aikapalkasta muodostuu työn vaativuuden mukaisesti, pienempi osa henkilökohtaisista ominaisuuksista ja loppuosa tasauslisästä ja kannustinpalkkioista. Nyt työnantajan tekemä tekstilisäys henkilökohtaiseen palkanosaan – tai tarkemmin sen yhteen osatekijään, työtulokseen, sai ansaitun huomion.

Henkilökohtaisen työtuloksen perusteella on palkasta määräytynyt noin 3–10 % osuus. Tekstiperusteissa työtuloksen arvioinnissa on käytetty henkilökohtaista tuottavuutta sekä ongelmanratkaisutaitoja. Nyt tekstiin lisättiin terveelliset elämäntavat yhtenä vaikuttavana tekijänä.

Saako terveellisiä elämäntapoja käyttää palkanmuodostuksen perusteena? Vai onko elämäntapa sellainen henkilöön liittyvä syy, jonka mukaan palkka ei saisi pieneltäkään osin määräytyä vaan kyse on tällöin syrjinnästä?

Terveelliset elämäntavat ovat seikka, joihin työnantaja joutuu tahtomattaankin sekaantumaan. Jo lainkin mukaan työnantajan tulee järjestää työntekijöille vähintäänkin lakisääteinen työterveyshuolto, joka sisältää terveydenhoitajan tekemän selvityksen henkilön terveellisistä elämäntavoista. Usein työterveystarkastukset sisältävät myös jonkin verran henkilökohtaista ohjeistusta liikuntaan, ravintoon ja terveyttä vahingoittavien ainesosien välttämiseen.

Toisaalta työnantaja on voinut kannustaa työntekijöitään liikkumaan taikka muutoin ohjaamaan terveellisiin elämäntapoihin. Esimerkiksi Reiferillä on työnantaja korvannut tupakoinnin lopettamista yrittäville nikotiinikorvaustuotteita.

Yhden näkökulman mukaan työntekijän vapaa-ajalla tekemät asiat ja ratkaisut eivät kuulu työnantajalle millään muotoa. Näin varmasti pitääkin olla. On terveellistä vetää selkeä raja työn ja vapaa-ajan välille – tämän onneksi konepajatyössä pystyy tekemään helpostikin.

Onko terveellisiä elämäntapoja noudattava henkilö arvokkaampi työntekijä työnantajalle kuin niitä noudattamatta elävä henkilö? Liikunnan määrän osalta on vaikea sanoa. Paljon liikkuvalle ja aktiivisesti harrastavalle henkilölle sattuu myös paljon tapaturmia vapaa-ajalla, joista johtuu poissaoloja. Ruokavaliostaan tarkka henkilö voi olla lihaskunnoltaan huonommassa asemassa kuin runsaasti ylipainoa omaava henkilö. Huono lihaskunto taas aiheuttaa tukielinsairauksia töissä, joissa liikkumisen tarve on vähäistä. Tupakointi taas aiheuttaa työpaikalla työsuorituksen menetystä, turhia palkkakustannuksia ja hajuhaittaa. Alkoholin ja muiden huumausaineiden kohtuullinen, lyhytaikainen käyttö taas ei näy lainkaan työpaikalla, mikäli ne tapahtuvat selkeästi omalla ajalla.

Terveellisiä elämäntapoja korostamalla työnantaja halusi osaltaan korostaa elämäntapojen vaikutusta ihmisen suoriutumiseen ja jaksamiseen pitkän työuran aikana sekä osaltaan herättää edes jonkun pohtimaan omien päivittäisten elämäntapoihin liittyvien ratkaisujen vaikutusta omaan terveyteensä. Vaikutusta palkkaan ei ole tutkittu, vaan esimiehet ovat tehneet omat alaisarvionsa itsenäisesti ja perustelematta yksittäisiä ratkaisuja. Toki terveelliset elämäntavat ovat voineet jollain työntekijällä vaikuttaa henkilökohtaiseen pisteytykseen.

Entäpä ratkaisut rekrytoinnin yhteydessä? Harkittaessa palkkausta kahden saman pätevyyden ja saman ikäisen henkilön välillä, tulisiko työnantajan valita kasvoiltaan harmaa ja pyöreähkö hakija vai pitkänmatkanjuoksijan oloinen hakija?

Palataksemme tuohon alkuperäiseen kysymykseen, tulisiko terveellisten elämäntapojen olla osin palkkausperusteena vai ei, ei liene tyhjentävää vastausta. Toisaalta pitää kunnioittaa työntekijän oikeutta yksityisyyteen ja toisaalta pohtia sitä, kenen vastuulla on ohjaaminen terveellisten elämäntapojen suuntaan. Vai kannattaako koko terveellisiä elämäntapoja tarkastella osana työelämää? Eikö terveyden kannalta merkittävimmät ratkaisut tehdä kokonaan muulloin kuin työajalla?

Reifer Oy, hiilijalanjälki

Reifer Oy on sitoutunut ympäristölupauksessaan toiminnan jatkuvaan kehittämiseen sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseen. Osana tätä halusimme selvittää toimintamme vaikutuksen ympäristöön hiilijalanjäljen perusteella, eli kuinka paljon toiminnastamme syntyy kasvihuonekaasuja ilmastoon.

Hiilijalanjälki (CO2ekv) muodostuu yrityksissä pääosin liikkumisesta ja tavaroiden kuljettamisesta, energiankäytöstä ja jätteen määrästä. Laskimme omaa hiilijalanjälkeä näillä perusteilla. Laskelmassa emme huomioineet valmistukseen käytettävien materiaalien kuormitusta, koska voisi ajatella tuotteiden valmistettavan, jos ei meillä, niin jossain kuitenkin.

Keskimääräiseksi työmatkaksi arvioimme 20 kilometriä ja suurin osa kulkee tuon matkan henkilöautolla yksin. Tällöin vuositasolla ajokilometrejä syntyy noin 375 tuhatta kilometriä, joka vastaa arviolta noin 40.000 kiloa CO2 -kaasua.

Kuljetamme omalla pakettiautolla tavaraa noin 5000 kilometriä vuodessa. Tästä syntyy kaasupäästöä noin 500 kiloa vuodessa.

Meille tulevaa ja lähtevää kappaletavaraa kuljetetaan maanteitse vuositasolla noin 440 tonnia. Tästä syntyisi karkeasti arvioiden 7.300 kiloa kasvihuonekaasuja.

Sähköä käytämme valaistukseen, koneiden tehoksi ja lämmitykseen sekä jäähdytykseen. Sähkönkulutuksemme kaikkiaan on ollut noin 750 MWh. Tämän hiilijalanjälki olisi normaalisähköllä 123.000 kiloa, mutta Reifer hankkii sähkön 100 % uusiutuvalla vesi- ja tuulienergialla tuotettuna, joten päästöjä tästä 0 kiloa.

Lämmitysenergiana Reiferillä on sähkön lisäksi nestekaasu ja polttoöljy. Nestekaasu on valittu Hallitien toimipisteeseen jauhemaalaamon vuoksi. Jauhemaalauksen polttovaihe tehdään kammiossa, joka lämpenee 200 C asteeseen nestekaasulla. Samalla nestekaasulla lämmitetään myös vesikiertoinen lattia- ja ilmalämmitysjärjestelmä. Sepäntien toimipisteessä lämmitysmuotona on öljylämmitys, jota täydennetään vesi-ilmalämpöpumpuin. Vesi-ilmalämpöpumppujärjestelmä ei toimi kohteessa kovinkaan hyvin, joten öljylämmitys on pääsääntöinen lämmitysmuoto. Yhteensä nestekaasua ja polttoöljyä kuluu lämmitykseen noin 55.000 kiloa vuodessa eli kasvihuonepäästöjä syntyy 108.000 kiloa.

Kesäkuumalla toimisto- ja sosiaalitiloja jäähdytetään ilmalämpöpumpuin, joiden energiamuotona on sähkö. Tästä ei synny kasvihuonepäästöjä.

Jätteiden käsittelyjen (jätemäärä kaikkiaan noin 45 t/vuosi) päästöksi arvioimme 27.000 kiloa vuodessa ja kuljetusten päästöksi 13.000 kiloa vuodessa, jossa luvussa on mukana myös metallikierrätyksen kuljetukset.

Yhteensä toimintamme hiilijalanjälki on noin 200 tuhatta kiloa CO2ekv.

Hiilijalanjäljen suuruus perustuu paljon oletuksiin ja on parhaimmillaankin vain suuntaa antava. Arvioinnissa on käytetty useita eri laskureita, joita on paljon saatavilla netissä. Kuitenkin tarkkaa lukua tärkeämpää on tiedostaa suuruusluokka ja vaikutusmahdollisuudet.

Meillä suurin osa hiilijalanjäljestä tulee lämmitykseen ja liikkumiseen käytetyistä uusiutumattomista, fossiilisista polttoaineista. Voisimmeko vähentää niiden käyttöä tilojen lämpötehokkuutta parantamalla tai lämpötilaa laskemalla? Entä voisimmeko tehdä enemmän etätöitä tai suosia kimppakyytejä liikkumisen vähentämiseksi. Hyviä kysymyksiä, joiden kautta pohtimalla saamme varmasti jatkossa huomioitua ja vähennettyä hiilijalanjälkeämme.

Metallijätteenkierrätys

Vuonna 2020 hankimme terästä raaka-aineeksi noin miljoonalla eurolla. Tässä määrässä on mukana levyt, putket, tangot ja latat. Levymateriaalin osuus näistä hankinnoista oli noin 80 %.

Kaikkea hankkimaamme materiaalia emme tietenkään pysty hyödyntämään suoraan tuotannossamme, vaan osa materiaalista päätyy hukan ja pieni osa jopa susituksen kautta metalliromuksi. Romuksi päätyvä määrä on keskimäärin vajaa neljännes hankitusta materiaalista.

Pystyisimmekö käyttämään materiaalin tehokkaammin hyödyksemme? Jos ajatellaan, että tuottaisimme pelkästään pyöreitä levykiekkoja leikkaamalla suorakaiteen muotoisista levyistä, olisi teoreettinen hukkamme 21,46 %. Toisaalta tiedämme kokemusperäisesti nestaavamme leikkeitä mahdollisuuksien mukaan sisäkkäin ja limittäin. Lisäksi pyrimme hyödyntämään leikepalat tehokkaasti palahallinnan ja ohuissa levyissä palahyllyjen avulla. Täten tuota 21,46 %:n hukkaa voisi pitää alihankkijalle tavoiteltavan hukan maksimimääränä. Hukkaa aiheuttaa lisäksi se, että nestimme ovat yleisesti ottaen pieniä, varsinkin ohuilla levyillä leikkaamme materiaalista vain muutaman osan kerrallaan ja vaihdamme levyä usein, jopa niin, että leikkaamme samaa materiaalia useasti päivässä. Ajatuksena on välttää turhaa osien varastointia lean -periaatteiden mukaisesti. Toisaalta tämä estää levyjen tehokasta käyttöä.

Raaka-aineiden tehoton käyttö aiheuttaa lisääntyvän romun myötä välillisiä kustannuksia raaka-aineen hintaan ja tehtaan sisäiseen logistiikkaan. Kaikki ylimääräiset kustannukset syövät kilpailukykyämme.

Syntyvän metalliromun pyrimme kierrättämään ja lajittelemaan tehokkaasti. Tuotantotiloissa on kippilavat pienemmille palasille, jolloin lajittelu on helppoa. Leikkaamisesta ylijäävät levyrangat viedään pihalla oleviin romulavoihin, samoin kuin kippilavat ja erikseen määrätyt hukkapalat. Pihalla olevat lavat ovat kumppanimme lavoja, joka myös huolehtii niiden säännönmukaisesta tyhjennyksestä.

Metallijakeita meillä on useampia. Materiaaleittain jaamme jakeet alumiini, ruostumaton, haponkestävä. lyijy ja teräs. Teräsjakeet jaamme vielä erikseen ohueen peltiin ja polttoleikkauspaloihin sekä koneistuslastuun.

Vaikka romuksi päätyvä metalli kierrätetään, aiheutuu kierrätyksestä ympäristökuormitusta lisääntyneistä liikenteen päästöistä ja kierrätysmetallin käsittelyyn kuluvan energian vuoksi. Lisäksi tulee huomioida jalompien teräksien ja lyijyn mukana kulkeutuva hienojakoisten, haitallisten ainesosien päätyminen luontoon turhan käsittelyn seurauksena.

Viime vuosina meiltä eniten metalliromuksi on päätynyt terästä, kaikkia jakeita yhteensä noin 200 tonnia vuodessa. Ruostumatonta ja haponkestävää jaetta on ollut 40 tonnia vuodessa, alumiinia 6-7 tonnia vuodessa ja lyijyä joitakin tonneja.

Pyrimme jatkossa pienentämään romuksi päätyvän metallin määrää kehittämällä leikkaustyövaiheen ohjausta ja hankkimalla enemmän jatkojalostettuja, esimerkiksi määrämittaisia, putki- ja levyaihioita.

Miksi Reifer on hyvä työpaikka?

Kävimme vuoden 2020 aika haastattelemalla läpi koko henkilökunnan ja pyysimme siinä sekä kehitysideoita että arvioita siitä, miksi Reiferille kannattaisi hakeutua töihin.

Ylipäätänsä metalliteollisuudella saattaa yhä edelleen olla huono kaiku työuraa harkitseville. Työ mielletään likaiseksi ja raskaaksi. Varmasti tällaistakin työtä metallin parista yhä löytyy, mutta parhaimmillaan työ teollisuudessa on teknistä, siistiä ja ammattitaitoa vaativaa. Varsinkin Suomesta maailmalle vietävien laitteiden tulee olla niin suunnittelultaan kuin tekniseltä toteutukseltaan huippuluokkaa.

Tehtyjen haastatteluiden avulla nousi esille muutama seikka, joiden avulla Reifer erottuu edukseen vertailtaessa alan työnantajia.

Ensinnäkin työilmapiiriä ja yhteishenkeä työntekijöiden kesken tuotiin esille lähes kaikkien suusta. Työkaverit ovat sellaisia kuin työkaverit parhaimmillaan ovat; työkavereiden eroavaisuudet ammattitaidossa tukevat toisiaan ja apua saa aina pyydettäessä. Työ sujuu hyvässä porukassa joutuisasti huumoria tai pientä pilkettä silmäkulmassa unohtamatta.

Työn organisointi toimii kohtuullisen hyvin. Tekemisessä on selkeä tarkoitus ja kaikesta huokuu se, että toimiston päässä on ainakin jonkin verran asioita yritetty miettiä ja aikatauluttaa etukäteen. Vaikka työkuormaa olisi paljonkin, on tekemiseen varattu pääosin sopivasti aikaa, eikä viime hetken aikataulumuutokset ole koko ajan riesana.

Aktiivisen työntekijän esittämiin kysymyksiin löytyy yleensä vastaus nopeasti. Pienessä yrityksessä on totuttu toimimaan joustavasti, eikä mieltä kaivertavat asiat hautaudu organisaation rattaisiin. Mikäli mielessä on kysymys työsuhteeseen, ajankäyttöön tai kehittymismahdollisuuksiin, on näihin yleensä löytynyt vastaus nopeastikin.

Reiferin työnantajamaine Kangasniemellä on hyvä. Yrityksen historiaan kuuluu toki tuotantomäärien supistumistakin, mutta yleensä tekemisen tahti on ollut ennustettava ja muutokset työntekijämäärissä maltillisia. Vuokratyövoimaa on käytetty ennakoiden ruuhka-aikoina, joka on varmistanut sen että omaa henkilökuntaa ei ole ylimitoitettu.

Työaikajärjestelyt toimivat Reiferillä. Käytössä oleva työaikapankki on useiden aikaisempien kokeiluiden lopputuloksena syntynyt järjestelmä. Työaikapankki yhdistettynä suunnitelmalliseen toimintaan antaa sekä tuotannolle tarvittavan rauhan tekemiseen, että työntekijöille mahdollisuuden sovittaa oman henkilökohtaisen elämän tarpeet työn rytmiin. Toki työaikapankilla on myös vaikutusta yrityksen yleiseen kannattavuuteen, kun ylityömäärät pysyvät hallinnassa.

Työaika on Reiferillä järjestetty pääosin päivätyöksi. Yrityksen toiminnan keskiössä ovat joko yksittäiskappaleina tai piensarjoina valmistettavat, paljon manuaalista työtä vaativat kappaleet. Tällaisien kappaleiden valmistuksen automatisointia on vaikea tehdä. Tämän vuoksi työ on suurelta osin ihmisriippuvaista, eikä isoja koneita, joita tulisi tehokkuuden nimissä ajaa maksimituntimäärää vuorokaudessa, ole paljon. Suurin osa reiferiläisistä tekee puhdasta päivätyötä, työajan ollessa aamukuudesta puoli kolmeen. Tällöin oman elämän sovittaminen työn vaatimuksiin on helppoa.

Työympäristö ovat Reiferillä siistit. Tuotantotilojen kehittämisen työkaluina on pidetty 5S -toimintaa jo lähes kymmenen vuoden ajan. Tämä antaa selkeät suuntaviivat tuotannon työpisteiden kehittämiseen siten, että työpisteessä järjestys säilyy sekä työntekijöillä on koko ajan tarvittavat työkalut käytettävissään. Aikaa ei kulu työvälineiden etsimiseen, työnteko siistissä ympäristössä on viihtyisää ja turvallista. 5S -toimintaa ei kuitenkaan ole viety liiallisuuksiin, vaan tässäkin tekemisessä on pidetty järki mukana.

Työn riittävää monipuolisuutta ja vaihtelevuutta mainittiin työviihtyvyyttä lisäävänä tekijänä. Pienet sarjakoot ja jopa yksittäiskappaleet antavat sopivasti tekemiseen haastetta, eikä samankaltaisten töiden tekemiseen ehdi juurikaan leipääntyä. Lisäksi asiakkaiden runsas määrä tuo töihin vaihtelevuutta, toki samalla oman lisänsä tuovat asiakkaiden erilaiset piirustus- ja dokumentointikäytännöt, jotka vaihtelevat runsaastikin asiakkaiden kesken.

Yrityksen suhtautumista koulutukseen pidettiin myös positiivisena asiana. Pieneksi yritykseksi Reifer on aina halunnut tarjota työntekijöilleen kehittymisen mahdollisuuksia, ja on kannustanut kehittymishaluisia henkilöitä opintielle. Tällä hetkellä on työntekijöistä neljällä oppisopimuskoulutus käynnissä, ja yksi kouluttautuu kurssimuotoisesti hitsausneuvojaksi. Tässä jos, jossa toteutuu yksi yrityksen arvoista, ”Jatkuva oppiminen”.

Vuosikertomus 2020

Vuosi 2020 oli Reiferillä vallitsevasta koronatilanteesta huolimatta tekemisen vuosi. Saimme kirjata järjestelmäämme kaikkiaan hiukan yli 2000 kappaletta tilauksia, myynnin yhteisarvon ollessa 6,45 miljoonaa euroa. Paljon kiitoksia asiakkaillemme osoitetusta luottamuksesta! 90% myynnistä jakautui 39 asiakkaalle, joten voimme todeta olleemme taas monessa mukana. Liikevaihtoa vuonna 2020 kerrytettiin 5,96 miljoonaa ja keskimääräinen tilauskanta oli 1,18 miljoonaa euroa. Tuloksentekokyvyssä lähestyimme tavoitettamme jääden kuitenkin edellisvuosien tasolle. Pystyimme pitämään kiinni suunnitelluista investoinneistakin.

Myyntiä varten kuuden hengen tiimimme laati 1114 tarjousta, joissa tarjouksien voittoprosentti oli hiukan yli puolet. Tarjouslaskennan lisäksi myyntimme teki jonkin verran uusasiakashankintaa, mutta määrällisesti siinä ei ylletty asetettuihin tavoitteisiin, varsinkin kevään ja syksyn aikana muuttunut tilanne verotti suunniteltuja markkinointitoimenpiteitä.

Tuotannossa kulki lähes 29 tuhatta tuotantotilausta sekä yli 15 tuhatta erilaista nimikettä. Tuotannon suuri vaihtelevuus on siis sekä suuri haaste että myös rikkaus. Se asettaa omat haasteensa tuotannonsuunnittelulle, mutta samalla varmistaa sen, ettei juuri kellään ole kahta samanlaista työpäivää. Lisäksi erilaiset ja uudet nimikkeet tuotannossa pakottavat opiskelemaan jatkuvasti uutta.

Tuotannossamme työskenteli keskimäärin 47 henkeä vuoden aikana, lisäksi työllistimme keskimäärin 1,5 henkeä vuokratyönantajien kautta. Työntekijöiden keski-ikä oli 42 vuotta. Sairauspoissaoloprosentti oli 4,7 %, missä näkyy se, että korostimme koko vuoden ajan jäämään pienilläkin hengitystieoireilla kotiin. Onneksemme vältyimme suoranaisilta koronan vaivoilta. Etätyötä tehtiin vain työnsuunnittelijoiden toimesta keväällä. Kesätyöpaikkoja emme tarjonneet. Heinäkuussa lomailimme kaikki yhtä aikaa kolmisen viikkoa.

Laadullisissa asioissa keskityimme vuonna 2020 toimitusvarmuutemme parantamiseen. Vuonna 2019 suunnittelutyökaluihin tehtyjen investointien vuoksi oli lupa odottaa merkittäviä edistysaskeleita luvattujen toimitusaikojen pitävyydessä. Toimitusvarmuutemme paranikin koko vuoden ajan tasaisesti ja oli jaksolla 10-12/2020 jo yli 95%. Samaan aikaan tietynlainen kiireen tunne loisti poissaolollaan, joten varmaankin on oikein todeta, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty? Kiitokset suorituksen loistavasta parantamisesta koko tuotannon väelle. Todettakoon, että ostotilauksia vuonna 2020 tehtiin hieman yli 3000 kappaletta ja toimittajiemme keskimääräinen toimitusvarmuus oli 87%.

Henkilöstön osalta jatkettiin panostuksia viihtyisään ja turvalliseen työympäristöön. Vuoden aikana koko tehtaassa mitattiin meillä ennätyksellinen 5S -pisteytys, 3,3 pistettä, jota voisi kuvailla sanoin ”Selkeästi yli vaaditun minimitason”. Mikä parasta, näyttäisi siltä korkeat 5S pisteet korreloivat työssä viihtyvyyteen ja työn mielekkääksi kokemiseen. Loppukesästä järjestimme myös koko henkilöstölle mahdollisuuden antaa palautetta ja osallistua yhteiseen kehittämiseen haastattelutuokioiden kautta. Haastatteluiden tuloksia pystytään hyödyntämään suoraan tulevien toimenpiteiden suunnittelussa.

Kaiken kaikkiaan vuodesta 2020 jäi mieleen kiitollisuus. Saimme tehdä terveinä töitä kiitettävästi ja pystyimme parantamaan suoritustamme yhdessä asetettujen tavoitteiden suuntaan. Tästä on hyvä suunnata toivottavasti vielä parempaan vuoteen 2021.

Suojaimet ja ergonomisuus hitsaustyössä

Kun hitsaustyötä tehdään ammattimaisesti, tulee kiinnittää erityistä huomiota työntekijän suojaamiseen hitsaustyön vaaroilta. Tämä on työnantajan tehtävä, joskin työntekijät omalla ammattitaidollaan ja aloitteellisuudellaan voivat parantaa työoloja merkittävästikin.

Hitsaustyössä on monenlaisia vaaroja. Hitsauksessa näkyvin haitta on valokaari, jossa esiintyvä uv-valo on haitallista silmille ja iholle. Valokaaren vaikutukselta voi suojautua asianmukaisilla työvaatteilla ja erityisellä silmäsuojauksella, ns. hitsausmaskilla. Lisäksi tulisi huomioida uv-valon haittojen estäminen mahdollisesti muihin tilassa työskenteleviin ihmisiin.

Hitsaustyössä aiheutuva lämpö ja sula tai kuuma metalli aiheuttavat mahdollisia tapaturmavaaroja. Työntekijän täytyy olla tietoinen kuumista pinnoista ja varauduttava mahdollisiin roiskeisiin ja kipinöihin. Suojajalkineet tulee valita olosuhteiden mukaisesti.

Hitsaustyössä vapautuu ilmaan myrkyllisiä kaasuja ja yhdisteitä. Ruostumattomien teräksien hitsauksessa vapautuu kromiyhdisteitä, joiden kulkeutuminen hengitysteihin tulee estää kohdepoistojen lisäksi erityisillä hengityssuojaimilla. Sinkityn teräksen ja alumiinin hitsaaminen ovat yhtä vaarallisia, mikäli kaasuja pääsee kulkeutumaan hengitysteiden kautta elimistöön. Hitsaustyötä säännöllisesti tekevät ihmiset testautetaan virtsakokein vuosittain, jotta mahdolliset altistumiset voitaisiin havaita ajoissa, ennen pysyvien terveyshaittojen ilmaantumista.

Jalometalleja tai alumiinia käsittelevien tulisi pestä kädet huolellisesti ennen ruokailua. Tupakointia tulisi välttää kokonaan ja se on erityisen vaarallista tällaisen hitsaustyön jälkeen.

Hitsaustyö on suurelta osin fyysistä työtä, ja samalla työtä, jossa vaaditaan hyvää lihaskuntoa. Työasennot ovat käsinhitsauksessa usein staattisia, ja saattavat aiheuttaa tukielinrasitusta. Työtä voidaan helpottaa erilaisilla mekaanisilla apuvälineillä, esimerkiksi pyörityskoneilla ja nostopöydillä.

Tehokkaan ja turvallisen hitsausympäristön luominen edellyttää vaarojen ja riskien tunnistamista sekä niihin varautumista. Kohdepoistojen ja suojainten tulee olla kunnossa. Lisäksi työterveyden kanssa tehtävän yhteistyön on toimittava. Ilmaiseksi nämäkään eivät tapahdu, vaan työnantajan tulee varautua syntyviin kustannuksiin huomioimalla ne kustannuslaskelmissa.

Työtyytyväisyys Reiferillä

Olemme mitanneet työtyytyväisyyttä lähes samansisältöisellä kysymyspatteristolla vuodesta 2012 lähtien. Vastauksetkin ovat lähes poikkeuksetta toistaneet samaa; työ koetaan Reiferillä mielekkääksi, olosuhteet ovat kunnossa ja työkaverit ovat loistavia. Kehitettävää on aina löytynyt omaan työhön liittyvistä vaikutusmahdollisuuksista, palautteen saamisen vähyydestä sekä esimiestyöskentelystä. Lisäksi palkkausjärjestelmän oikeudenmukaisuus saa vuosittain muutaman kyseenalaistavan kommentin.

Tämän keväisen kyselyn tuloksien jälkeen jäimme pohtimaan asioita. Vaikka olimme vuosittain pyrkineet tekemään asioita palautteen perusteella paremmin, oli kehitys jäänyt joissakin asioissa suoraan sanoen vaatimattomaksi. Toki joissain asioissa on sitten saatu myös isoja parannuksia. Esimerkiksi muutaman vuoden takaiset koulutussatsaukset esimiestyöskentelyyn näkyivät heti parempana tyytyväisyytenä omaan esimieheen ja palautteen saamiseen. Toisaalta taas on poljettu paikallaan, kun ei ole löydetty oikeita keinoja vaikuttamisen työkalupakkiin. Tällöin vaikutusmahdollisuudet omaan työhön on koettu heikoiksi.

Parannettavaa on ollut joka vuosi. Pohdinnan jälkeen päätimme haastatella kaikki työntekijät ulkoisen kumppanin avulla. Jokaiselle työntekijälle varataan vajaa tunti kahdenkeskistä haastatteluaikaa, jossa ehdittäisiin käymään läpi työssä koetut positiiviset asiat sekä varsinkin asiat, joissa olisi kehitettävää. Tavallaan syventävä haastattelu vuotuisen kyselyn teemoihin.

Haastattelut suoritettiin ulkoisen kumppanin toimesta elo-syyskuussa. Joillakin riitti tarinaa lähes tunniksi, joillakin asiat oli käyty nopeammin lävitse. Haastattelija teki saman tien muistiinpanot kannettavalle tietokoneelle. Joidenkin mielipiteiden mukaan vuorovaikutus olisi saattanut olla parempi esimerkiksi nauhoittamalla keskustelut sekä litteroimalla ydinsisältö myöhemmin.

Haastattelutuloksista saatiin arvokasta tietoa.

Positiivisena asiana koetaan ehdottomasti tiivis ja yhteishengeltään hyvä työporukka. Lähes poikkeuksetta arvostettiin työkavereita, heidän ammattitaitoaan ja oltiin valmiina auttamaan toveria työ- ja muissakin asioissa. Myös uusien työntekijöiden puolelta kiiteltiin mukaan porukkaan pääsemisen helppoutta.

Kiitosta sai myös työturvallisuusasioiden hoito sekä Hallitien olosuhteet. Olosuhteissa Sepäntien yksikkömme on edelleen kehityksen alla, mutta kehittämisen suuntaviivat ja työkalut 5S-menetelmineen ovat käyttöönottovaiheessa.

Työnantajan tarjoamia koulutus- ja kehittymismahdollisuuksia arvostettiin ja niitä pidettiin hyvänä keinona kehittää omaa ammattitaitoaan. Pienenä yrityksenä haluamme tarjotakin työntekijöillemme mahdollisuuksien mukaan kiinnostavia tehtäviä, tukea kouluttautumiseen ja mahdollisesti urapolun päätä ainakin.

Kehityskohteita löytyi paljonkin. Monesti ne liittyivät asioihin, jotka eivät ole suoraan tuotantoprosessiin liittyviä. Esimerkiksi turhautumista on aiheuttanut tuotannonvälineiden pieninvestointien teko, joka on koettu vaikeaksi. Hankintoja tekevä henkilö ei saa oikein kiinni, mitä tuotannon kaveri tarkoittaa tiuskimalla että pitäisi saada paremmat vehkeet. Siispä muiden kuin asiakastöihin menevien hankintojen ostoprosessia pitää selkiyttää ja parantaa.

Toimihenkilöiden työnkuvia ja roolituksia tulee selkiyttää. Joskus vuosia sitten tehdyt osaamis- ja vastuumatriisit tarvitsevat säännöllistä päivittämistä ja tarkistamista. Muutoin ne voivat herättää enemmän kysymyksiä kuin oli tarkoituskaan, eivätkä täten oikein palvele tarkoitustaan.

Monitaitoisuutta voitaisiin kehittää. Reifer pystyy tällä hetkellä tekemään todella monipuolisesti erilaisia koneenrakennuksen komponentteja ja kokoonpanoja, esimerkiksi levyä käsittelemme paksuuksissa 0,5mm – 80 mm omassa tuotannossa. Tämän pitäisi tarjota nykyistä parempia mahdollisuuksia kehittää ammattitaitoa erilaisissa tehtävissä.

Eri työryhmien ja eri tehtaiden välistä yhteistyötä tulee parantaa. Tiedon, osien ja henkilöstönkin pitää pystyä liikkumaan eri työpisteiden välillä kitkattomasti. Käytämme turhaa aikaa ja resursseja ongelmia edestakaisin pompottelemalla, kun paremmalla yhteistyöllä saisimme ongelmat ratkaistua nopeammin ja tehokkaammin. Turhasta rajanvedosta tulee pyrkiä pois. Tämä varmaan helpottuisi, jos tuntisimme toisemme paremmin (tästä työnantajalle vinkkinä, että perinteisiä saunailtoja saisi olla useamminkin…)

Kaiken kaikkiaan haastattelun tulosten perusteella saimme henkilöstöltä arvokasta tietoa siitä, mihin suuntaan ja kuinka paljon eri kehityspanoksia kannattaa suunnata. Lisäksi annoimme kaikille mahdollisuuden vaikuttaa. Mielestämme kaikki tämän mahdollisuuden myöskin käyttivät. Jatkuvalla yhteistyöllä saamme edelleenkin työtyytyväisyyttä Reiferillä parannettua.

Korona ja etätyö konepajassa

Työnantajan on huolehdittava siitä, että työntekijät voivat suorittaa työtehtävänsä turvallisesti. Varsinkin näinä epidemia-aikoina yhtenä vaihtoehtona tähän on etätyö. Etätyötä tulisi suosia erityisesti, jos työntekijä tai hänen läheisensä on matkustanut koronavirusalueella tai muuten on aiheellista epäillä tartunnan mahdollisuutta.

Reiferillä siirryttiin etätyöhön mahdollisuuksien mukaan maaliskuussa. Konepajatyön luonteeseen kuuluu, ettei etätyö ole juurikaan mahdollista. Meillä etätyötä tekivät työnsuunnittelijat, joiden työ on pääasiassa tietojen syöttöä tietojärjestelmiin. Yhteydet toteutettiin Teams -sovelluksen avulla ja työ suoritettiin etätyöpöytäyhteyksin.

Etätyön hyötyjä ovat muun muassa työn tehokkuuden kasvu ja työmatkakustannusten vähentyminen. Lisäksi etätyö mahdollistaa työn- ja yksityiselämän joustavan yhteensovittamisen. Etätyöhön liittyy mahdollisuuksien lisäksi myös ongelmia. Haasteita voivat aiheuttaa esimerkiksi työnjohdon järjestäminen ja työturvallisuudesta huolehtiminen.

Reiferillä varmistimme, että vakuutus kattaa myös mahdolliset työtapaturmat etätyössä. Etätyötä tekevät järjestivät työpisteensä kotona kuntoon siten, että työn tekeminen sujui mahdollisimman jouhevasti. Työn ohjaamisessa meitä auttoi paljon käyttämämme tiketöintijärjestelmä, johon asiakkaiden tarjous- ja työpyynnöt saapuvat. Järjestelmän avulla pysymme kartalla siitä, missä vaiheessa kukin pyyntö on ja saamme ohjattua jouhevasti töitä eteenpäin.

Työnantaja varmistaa, että työntekijällä on kaikki tarvittavat välineet etätyön tekemiseen. Myös tietoturvan näkökulmasta yhteydet ja ohjeistus tulee olla valmiina. Etätyön tekemisessä on paljon asioita, joihin työnantaja ei voi suoraan vaikuttaa, ja siksi tietyiltä osin tietoturvallisuuden arvioiminen ja tietoturvan järjestäminen jää työntekijän vastuulle.

Tietoturvaohjeistus luotiin etätyösopimusta varten ja se käytiin lävitse etätyötä tekevien kanssa. Itse työskentely tapahtuu suurelta osin etätyöpöydällä, jolloin tiedostoja ei siirrellä palvelimen ulkopuolelle. Tulostusten määrä on vähäinen ja tulosteiden käsittely on ohjattu. Puhelin- ja etäpalaverikeskusteluita on vähän, ja huolehdimme siitä, ettei ulkopuolisia ole niitä kuulemassa.

Kaikilla työpaikoilla etätyö ei kuitenkaan ole mahdollista. Kun etätöiden tekeminen ei ole mahdollista, tartuntoja voidaan ehkäistä myös erilaisin työn järjestelyin sekä työntekoa koskevin ohjein. Työnantajan on varattava työntekijöiden käyttöön suojavälineitä silloin, jos työtehtäviin liittyy olennaisesti tartuntavaara. Käsien pesua ja desinfiointia on tehostettava.

Valitettavasti suurin osa reiferiläisistä ei pysty etätyötä tekemään. Paikalle tulevien turvallisuuden varmistamiseksi pidimme vähintään viikoittain palaveria, jossa käytiin läpi turvallisia käytänteitä työn organisoimiseksi ja suorittamiseksi. Ohjeistimme työntekijöitä hyvästä käsihygieniasta, turvavälien pitämisestä sekä painotimme, ettei sairaana tai oireisena saa tulla töihin. Jaoimme töihin tuloa ja poislähtöä varten henkilökunnan kolmeen vuoroon, jotta saimme porrastettua väkimäärää sosiaalitiloissa. Kahvihuoneessa yhtäaikaista olijoiden määrää rajoitimme. Lisäksi tehostimme yhteisten kosketuspintojen siivousta ja puhtaanapitoa muutoinkin. Ohjeistimme meille saapuvaa ulkopuolista väkeä sekä minimoimme meillä tapahtuvat vierailut käytännössä olemattomiin.

Kokemuksia poikkeusaikojen työskentelystä on saatu. Työ konepajassa sujuu turvallisesti, kun käytänteet ja ohjeistus on mietitty viranomaisohjeiden mukaan. Etätyö on meidänkin osalta joiltakin osin mahdollista, ja sitä tulee suosia aina kun mahdollista.

Toivomme, että tehdyt muutokset työskentelyyn osoittautuvat riittäviksi, ja pääsemme tilanteen niin salliessa takaisin tutumpaan työskentelytapaan. Olemme kuitenkin valmiina mahdollisten uusien aaltojen varalta tiukentamaan jälleen suojautumistamme.

Hyvä tarjouspyyntö

Alihankkijana ja laajan asiakaskunnan omaavana sekä onnistuneen markkinoinnin avulla saamme toivottavasti riittävän määrän sekä laadultaan monenlaisia tarjouspyyntöjä. Suurin osa täyttää tarkoituksensa, mutta varmasti tarjouspyyntöjen lähettäjien joukossa on sellaisia henkilöitä, jotka pohtivat, kuinka helpottaa tarjouspyyntöjen tekemistä ja yleensäkin ostotarjoustoimintaa. Keräsimme tähän muutaman seikan, jotka mielestämme esiintyvät hyvässä tarjouspyynnössä, sekä auttavat meitä luomaan hyvän tarjouksen.

Järjestelmien kautta generoituvat tarjouspyynnöt. Varsinkin isoilla asiakastoimijoilla on järjestelmiä, joissa tarjouspyyntö luodaan asiakkaan omaan järjestelmään, määritetään toimittajat, joille tarjouspyyntö lähtee ja asetetaan muut tarvittavat kriteerit. Toimittaja saa sähköpostiinsa tiedon avoimesta tarjouspyynnöstä, kirjautuu asiakkaan järjestelmään sekä noutaa tarvittavan materiaalin ja tarjoaa tuotteet järjestelmään. Nämä ovat helppokäyttöisiä ja ajavat tehtävänsä. Emme käsittele näitä tässä blogissa tämän enempää.

Suuri osa tarjouspyynnöistä tulee edelleenkin sähköpostilla. Tyypillisesti posti sisältää ilmaisun saada hinta ja toimitusaika kysytyille tuotteille sekä niihin liittyvät liitetiedostot.

Tällä alalla on hyvä puoli se, että tekniset vaatimukset esitetään teknisin piirustuksin. (Sivusimme aikaisemmassa blogissamme hyvän piirustuksen ominaisuuksia). Tekninen piirustus esittää tarpeen yksiselitteisesti. Joskus tuotteissa voi esiintyä komponentteja, joiden saatavuus voi olla satunnaiselle hankkijalle hankalaa. Tällöin olisi hyvä informoida toimittajaa, mistä komponenttia on ajateltu hankittavan tai peräti mikäli komponentteja on saatavilla asiakkaan sopimushinnoilla.

Halutun toimitusajan voisi ilmaista useammin jo tarjouspyynnössä, varsinkin jos tarveaika on jo tiedossa. Tämä auttaa käsittelemään tarjouspyynnöt oikeassa järjestyksessä, sekä informoimaan asiakasta heti, mikäli näemme toimitusajassa merkittäviä haasteita.

Tarjouksen haluttu jättöpäivä on sekin tarpeellinen tieto. Mikäli asialla on erityinen kiire, kannattaa se mainita, tai vaikkapa soittaa tarjouspyynnön perään, jotta tarjous tulee tehtyä riittävällä ripeydellä. Yleensä ottaen tarjouksen laskemiseen tulisi varata aikaa noin viikko, joskus enemmänkin, mikäli tarjouspyyntöön liittyy paljon erilaisia ostokomponentteja.

Mikäli tarjouspyynnössä ei ole erikseen mainittu haluttavaa toimitusehtoa, tarjoamme tuotteet yleensä EXW -toimitusehdolla, jossa toteutuvat pakkauskulut lisätään erikseen laskulle. Pystymme tarjoamaan kaikki toimittamamme tuotteet myös pakkaus- ja rahtikuluineenkin niin haluttaessa. Mikäli maksuehdosta ei erikseen toivomusta tai aikaisempaa sopimusta, noudatamme 14 päivän maksuehtoa. Pidempien maksuehtojen käyttö edellyttää vakiintunutta asiakkuutta ja näkyy hinnoittelussa.

Kun tarjouksen kiinnijääminen on kiinni muustakin kuin hinnasta, tarjouspyynnössä voisi olla mainittuna kriteerit, joiden mukaan valintaa tehdään. Kriteereistä riippuen voimme valita erilaisia toteuttamistapoja esimerkiksi alihankintakomponenttien hankkimiseen, joiden tuloksena on hiukan erilaisia lopputuloksia hinta-laatu akselilla. Lisäksi toimitusaikatarpeet asettavat monesti rajoituksia toimintamahdollisuuksiin.

Tarjouspyynnössä tulee olla mainittuna henkilöt, joilta saa tarvittaessa lisätietoja, sekä teknisiä että kaupallisia.

Lopuksi, tarjouksiin olisi kiva saada palautetta silloin, kun tarjous ei johda kauppaan. Useasti tarjouksen laatimiseen käytämme aikaa tunnista joskus jopa useaan päivään, ja tarjouksen lähettämisen jälkeen ei kuulu mitään. Tällöin lyhyt palaute tyyliin ”Kiitos tarjouksesta, päädyimme toiseen vaihtoehtoon syystä X..” olisi hyvä saada jatko-opin kannalta. Tässä toiminnassa käytämme harvoin tapaa, jossa lähetettyyn tarjoukseen palaisimme itse puhelimitse tai sähköpostilla ja kysyisimme tarjouksen tilaa.

Tekninen piirustus alihankintavalmistajan näkökulmasta

Olemme siitä onnellisessa asemassa, että näemme hyvinkin monenlaisia teknisiä piirustuksia. Osa on edelleen skissimäisiä luonnoksia, mutta onneksi suurin osa meille saapuvista piirustuksista on selkeitä ja teknisesti riittäviä, joilla koneenrakentaminen onnistuu. Olemme tähän keränneet joitakin havaintoja meidän mielestämme hyvien teknisten piirustusten ominaisuuksista.

Selkeä nimeäminen ja numerointi

Ensinnäkin hyvän piirustuksen tunnistaa selkeästä nimeämisestä. Sekä piirustuksen numerointi- että nimeämiskäytännöt ovat huolella mietityt. Hyvä piirustusnumero on mieluiten sama kuin osan numero, tai vähintäänkin piirustusnumero on riittävän selkeästi erillään osanumerosta. Lisäksi piirustuksen esittämä osa on nimetty osaa kuvaavasti. Mikäli mahdollista, piirustuksen nimikenttä sisältää viittauksen ylempään kokoonpanoon sekä mahdolliseen referenssiosaan, jos osa on kopioitu aikaisemmista projekteista.

Piirustuksen nimikenttä saa sisältää myös materiaalista riittävän tiedon. Ainakin perusmateriaali on hyvä olla näkyvissä. Pintakäsittelytieto ja -ohje saa olla näkyvissä. Mahdollisen värisävyn voi ilmoittaa tilauksen yhteydessä irrallaan piirustuksesta, mikäli osaa maalataan eri sävyiseksi loppuasiakkaiden toiveiden mukaisesti.

Riittävät kuvannot

Hyvässä piirustuksessa on riittävästi kuvantoja ja leikkauksia. Tietenkin yksinkertainen osa on helppo esittää yksinkertaisesti. Toisaalta monimutkaista osaa ei tarvitsisi lisää monimutkistaa erikoisilla leikkauksilla tai käännetyillä katsantosuunnillaan. Piirustusmerkintöjen tulee noudattaa standardeja, mutta liian erikoisia ja harvakseltaan käytettyjä piirustusmerkintöjä tulisi välttää – lukijalla ei välttämättä ole samaa piirustuksiin liittyvää ammattitaitoa kuin suunnittelijalla. Liian erikoisien merkkien sijasta kannattaa harkita lyhyttä sanallista lisäohjeistusta. Lisäohjeistuksessa tulee tietenkin välttää murre- tai sisäpiiriilmaisuja.

Mielestämme hyvässä piirustuksessa on aina 3D –kuvanto havainnollistamassa kappaletta. Kuvanto nopeuttaa osien hahmottamista tuotannon aikana, sekä antaa mielikuvan kokonaisuudesta ennen piirustuksen yksityiskohtiin syventymistä

Osaluettelo vai osat piirustuksessa

Erillinen osaluettelodokumentti vai osaluettelo piirustuksessa? Molempia näkee. Alihankkijan kannalta erillinen osaluettelo erillisine osanumeroineen olisi paras käytäntö. Tällöin mahdollisen muutoksen tullessa vai kyseinen osa revisioituu, eikä tarvitse revisiohallinnassa käsitellä kaikkia piirustuslehdessä näkyviä osia. Erillinen osaluettelo saattaa myös joissakin tilanteissa mahdollistaa nopeamman kustannuslaskennan, mikäli osaluettelon formaatti mahdollistaa sen sisäänlukemisen alihankkijan järjestelmiin.

Revisiointi selkeäksi

Jotta vältetään suunnittelumuutoksien aiheuttama sekaannus hankinta- ja valmistusketjussa, tulee piirustusten selkeään muutosrevisiointiin kiinnittää huomiota. Hyvässä piirustuksessa osan revisio näkyy yksiselitteisesti, muutoksen peruste on lyhyesti kerrottu, eikä revisiointi ole sotkettavissa mahdolliseen versiointiin.

Hitsausmerkit

Mikäli kappale valmistetaan hitsaamalla, ja hitsauksen onnistumisella on oleellinen merkitys lopputuotteessa, on hitsausmerkintöjen oikeellisuuteen syytä kiinnittää paljon huomiota. Erillisen saumaluettelon käyttöäkin voi harkita. Riittävät hitsausmerkinnät ja hitsauksen laatuvaatimusten esittäminen nopeuttavat tuotteiden valmistusprosessia ja vähentävät virheiden mahdollisuuksia. Mikäli hitsauksiin liittyy ulkonäkövaatimuksia, nämä olisi hyvä esittää piirustuksessa sanallisesti. Piirustusmerkintöjä voi täydentää erillisellä hitsausohjeella.

Tiedostomuodot

Meillä yleisimmäksi tiedostomuodoksi on valikoitunut pdf-piirustus. Pdf aukeaa jokaisella työasemalla ja se on yleensä helppo tulostaa. Pdf -piirustuksia voidaan täydentää siihen liittyvillä cad-piirustuksilla, joista alihankkija osaa poimia valmistuksessa tarvittavat muut mitat. Erilliset levityspiirustukset ohutlevyosista helpottavat, mutta sisältävät aina virhemahdollisuuden. Pystymme käyttämään erilaisia 3D -piirustuksia tuotannon lähtötietoina, mutta yleensä näissä voi olla isojakin puutteita materiaalitiedoissa, ja useasti niiden jakelu voi olla rajoitettu.